Saatavilla

Neuvostoliiton kuuluisimman säveltäjän Dmitri Šostakovitšin (1906-1975) elämänvaiheisiin pohjautuva muhkea sarjakuvateos on vuosikymmeniä kattava kuvaus taiteilijasta, hänen ajastaan ja aikalaisistaan. Säveltäjän uralle mahtui niin kansainvälistä nousukiitoa kuin hengenvaarallista alhoa: keskiöön nousee etenkin Šostakovitšin ja Stalinin kiikkerä suhde, joka ei tunnu päättyvän edes toisen kuolemaan. Sivuhenkilöinä matkan varrella nähdään mm. Vsevolod Meyerhold, Zinaida Reich sekä Anna Ahmatova.

Kirjan loppuun on musiikkitoimittaja Jaani Länsiö kirjoittanut esseen Dmitri Šostakovitšista.

Tampereella vaikuttava Juho Juntunen (s. 1953 Oulussa) on riemastuttanut ja kauhistuttanut sarjakuvillaan ja pilapiirroksillaan erinäisiä lukijasukupolvia. Juice Leskinen & Coitus Intin Per Vers runoilija -levyn välissä ilmestynyt sarjakuvaliite herätti ansaittua huomiota jo vuonna 1974. Sitä seurasivat Soundin Poikamme musisoivat -sarjakuva ja pilapiirrokset, joita lehti julkaisi vuoteen 2014 saakka. Juntunen on luonut myös mittavan uran musiikkitoimittajana ja tehnyt lukemattomia levyn- ja kirjankansia. Hänet palkittiin Suomen sarjakuvaseuran Puupää-hatulla vuonna 2008.

Kamalimpiin klassikoihin on valikoitu Soundin vuosina 2006-2011 julkaisemia pilakuvia. Niissä seikkailevat mm. maailman suurin peräaukko, tunnettu kärsämies Erkki, forssalaiset pääsiäispuput, viikatemies, Jumala ja joulupukki sekä MC Tuskan pottunokkaiset prätkä-äijät.

Rankanpuoleisista aiheista huolimatta Juntusen työt ovat harvoin häijyjä. Hänet on helppo kuvitella myhäilemässä työpöytänsä takana leppeä pilke silmäkulmassaan.

Kirjan strippejä ei ole aiemmin julkaistu kirjamuodossa.

Lumilautailusta innostunut Juuso joutuu koulukiusatuksi ja koettaa selvitä vastoinkäymisistä mielikuvituksen voimalla. Juuson isä on äidin mukaan lähtenyt merille ja äiti itse kamppailee hankalan mielen kanssa. Onneksi elämässä on mukana lapintarinoita kertova mummo, Juusolle tärkein ja rakkain ihminen.

Välitunnilla koulukiusaajat kaatavat Juuson jäisellä koulun pihalla. Juuso lyö päänsä ja päätyy merimieskaverinsa kanssa seikkailemaan Maahismaahan, omituisten Lapin olentojen valtakuntaan, jossa kaikki eivät lopulta olekaan niin kovin omituisia tai ilkeitä.

Jarmo Stoor sovittaa lastenromaanissaan nykyaikaan lapsuudessaan sukulaisilta ja kotikylän tarinankertojilta kuulemiaan lapintarinoita; Kertomukset stalloista, maahisista, rotopöllöstä ja muista Maahismaan olennoista heräävät eloon. Maahismaa on kertomus mielikuvituksen voimasta ja todellisesta ystävyydestä, joka voittaa pelottavatkin esteet ja saa jatkamaan eteenpäin.

Kansi ja kuvitus: Jussi Hukkanen

Omaelämäkerrallinen sarjakuvateos perheestä, mielenterveydestä ja sukupolvet ylittävistä sotatraumoista

“Niin kaukana on sota, että mulle se on vain tekstiä kirjoissa, joitain sanoja sukulaisten suusta. Mutta mun keho muistaa.”

Jatkosota päättyi syksyllä 1944. Jälleenrakennus alkoi ja uusi yhteiskunta häämötti horisontissa, mutta taistelut jatkuivat sodan kokeneiden mielissä ja kehoissa. Jessi Jokelaisen sarjakuvateos käsittelee sodan jättämiä jälkiä suomalaisessa yhteiskunnassa ja ihmisten arjessa.

Omien isovanhempiensa tarinoiden ja elämänkokemuksensa kautta Jokelainen lähestyy traumatisoitumista ja mielen rikkoutumista. Yksityisestä kokemuksesta avautuu näkymä laajemmin yhteiskuntaa koskeviin kysymyksiin.

Teos pohtii, miten sotatraumat näkyvät 2020-luvun Suomessa ja miten ne liittyvät muihinkin kuin maamme omiin sotiin. Samalla se kysyy, millaista yhteiskuntaa meidän tulisi rakentaa, jotta historia ei toistaisi itseään. Jättääkö sota meitä koskaan rauhaan?

Krisun koulumatka on loppua lyhyeen, kun kummia puhuva mies hoipertelee tiellä hänen moponsa eteen. Hoipertelija ei kuitenkaan ole laitapuolen kulkija, vaan Krisun lukion uusi sijaisopettaja Boris, jolla on lähes galaksin mitalta salaisuuksia... kirjaimellisesti!

Galaktisen aika-avaruuden mitoissa laskettava vyyhti on imaissut mukaansa syrjäisen maapallon ja sen asiasta tietämättömät asukkaat, joita tarkkailee mystinen ja kaikkivoipa hallinto Keskus. Samaan aikaan Keskus taistelee sen kaatamista juonivia separatisteja vastaan. Kun joukkoon lisätään jättimäisiä kanisotureita, syrjäseudun itseään etsiviä lukiolaisia ja muinaista muistikorttia palvova kultti, on meno pienellä kiviplaneetalla kuritonta.

Kuriton planeetta Osa 1 - Yön olennot aloittaa vauhdikkaasti Sunna Kittin scifitoiminta-sarjakuvasarjan. Satiirinomainen sarjakuva tarjoaa kunnianhimoisen kokonaisuuden sekä kokeneille että uusille scifin lukijoille.

Sunna Kitti (s. 1991, Inari) on Rovaniemellä asuva kuvittaja ja sarjakuvataiteilija. Hän on kuvittanut toistakymmentä lastenkirjaa. Kitin ensimmäinen sarjakuva-albumi Jiehtanasa Iđit ilmestyi norjaksi ja pohjois-saameksi vuonna 2020. Teos julkaistaan vuonna 2026 Oulun sarjakuvafestivaaleilla suomeksi nimellä Jättiläisten aamunkoitto.

Kuriton planeetta -scifisarjakuva on Kitin pitkäikäisin ja kunnianhimoisin projekti, ja samalla hänen ensimmäinen Suomessa julkaistu sarjakuvakirjansa.

Kanerva löytää tien poskesta murheen murtaman Eeron. Hänen mielestään kaikki leikit on leikitty ja pelit pelattu. Kuinka väärässä hän onkaan! Kioskin jätkän larppiporukka näyttää kaveruksille uuden suunnan. Leikki saa uusia kierroksia ja Eerolla alkaa keulia. Kohtalon noppa sekoittaa pakkaa.

Mistä Kanervan ja Eeron eeppinen pukudraama on tehty? Läviköstä kypärä ja superlonista miekka! Ei turhan vakavaa, vaan sopivan hauskaa ja vähän ylikin.

Petteri Tikkasen paluuta Kanerva-sarjan pariin on odotettu! Nyt se palkitaan ruhtinaallisesti.

2000 vuotta taivas ja helvetti ovat käyneet kylmää sotaa. Harmageddonin tiellä seisoo vain yksi asia: F.A.G.

He ovat täällä. He ovat homoja. Ja he ovat ainoa toivosi!

Suomen tasavallan presidentti on polttavan rakastunut, eikä pysty keskittymään työhän, itseensä, mihinkään. Sisäministeriön valistunut arvaus on Mikro Maniaksit, nuo luonnon pikku pirulaiset, jotka sotkevat ihmisen ajatukset ja tunteet. On aika kutistaa joku ja lähettää hänet presidentin sisälle siivoamaan kiduttava rakkauden tunne. Harva sopii tehtävään ja vapaana on heistäkin vain yksi: Rella-Pekka, rokkari, freelancer kulttuuritoimittaja, bilettäjä ja hedonisti...

Metsään saapuu vieras, joka ei tiedä, kuka on, tai mistä hän on tullut. Tämä sekoittaa normaaliin arkielämään tottuneen karhun rutiinit. Mari Ahokoivun filosofinen kertomus elämästä ja avaruudesta.

Mari Ahokoivu (s. 1984) on oululaislähtöinen sarjakuvataiteilija ja kuvittaja. Hänet tunnetaan lastenkirjakuvituksistaan sekä sarjakuvaromaanistaan Oksi (2018). Suomen sarjakuvaseura myönsi Ahokoivulle Puupäähattu-palkinnon vuonna 2023. Ahokoivu asuu Kööpenhaminassa ja työskentelee Kulkælderen työhuonekollektiivissa.

Sarjakuva tuhoutumis kotibile timantti duunista - nyt väreissä!

Kiimaiset maantiesuolan imeskelijät on Jyrki Nissisen ensimmäinen pitkä sarjakuvakirja. Sen ensimmäinen painos ilmestyi Happy Horse Comicsin julkaisemana vuonna 2005 eli 20 vuotta sitten. Toisen painoksen julkaisi Zum Teufel 2009. Sekin on ollut jo kauan loppuunmyyty, joten vuorossa on kolmas painos.

Juhlan kunniaksi päätimme julkaista värillisen ja kovakantisen version. Värityksen on tehnyt sarjakuvataiteilija Benjamin Bergman. Mukana kirjassa on kokonaan ennennäkemätön 20 sivun valokuvabonusosio!

"Kimsissä" pyritään perehtymään kotibileiden anatomiaan, savustetaan valas, poltetaan tupakkaa ja ruumiita. Road movien hengessä hahmot kuten Kokis Kari, Ari, Samos ja Laser Box etsivät tietään onneen.

Otto Sinisalo kirjoitti ensimmäisestä painoksesta Sarjainfossa 4/2005 mm. näin: ”Sarjakuvakriitikko kohtaa ennen pitkää saman ongelman kuin minkä tahansa muunkin alan kriitikko. Tympäisevä kyynisyys vaanii ihmistä, joka lukee työkseen sarjakuvia. Aina ei pystykään innostumaan teoksesta, vaikka se olisikin ammattimaista työtä. Silti toisinaan tulee vastaan sarjakuvia, jotka ovat niin aseista riisuvia, että kriittiset mekanismit pettävät täysin. Pitää nostaa kädet ylös ja todeta nauttivansa, vaikka syytä ei osaisikaan täsmällisesti ilmaista. Minä teen nyt niin. Kiimaisten maantiesuolan imeskelijöiden ei pitäisi toimia. Se kuitenkin toimii, vastoin kaikkia todennäköisyyksiä ja kriittisiä odotuksia. Nissinen on löytänyt oman persoonallisen äänensä.”

Maj-Lis Pitkäsen omakustanne Kalervo Palsan groteskin sarjakuvaklassikon "Eläkeläinen muistelee - harmaa komedia" englanninnoksesta on eittämättä vuosikymmenen tärkein kulttuuriteko.

Kittiläläisen omantien kulkijan, taiteilija Kalervo Palsan (1947-1987) töitä niin kauhisteltiin kuin ihasteltiinkin hänen elämänsä aikana. Palsa ruoti kuvataiteessaan pääosin tabuina pidettyjä teemoja kuten elämän raadollisuutta, väkivaltaa, yksinäisyyttä, alkoholismia ja itsemurhaa. Toistuvana punaisena lankana hänen taiteessaan oli erityisesti yhteen kietoutunut näkemys seksuaalisuudesta ja kuolemasta. Elämänsä aikana taidepiirien unohtama, jo 40-vuotiaana ajasta ikuisuuteen siirtynyt, Palsa on kohonnut 2000-luvulla yhdeksi Suomen tutkituimmista ja arvostetuimmista kuvataiteilijoista. Mutta vaikka Palsan maalaukset komistelevat lukuisien museoiden kokoelmissa, hänen sarjakuvatuotantonsa on jäänyt toivottua vähemmälle huomiolle.

"Memoirs of a Pensioner - a grey comedy" on Palsan häiriintynein työ. Sarjakuva kertoo elämänsä ehtoopuolelle siirtyneestä Hannu Kolista, jonka tavanomainen ulkokuori kätkee sisäänsä synkän ja väkivaltaisen sadistin. Palsan absurdi satiiri tarjoilee Kolin nekrofiiliset elämänvaiheet laimentamattomana, ja sen kuvaukset ihmismielen turmeltuneisuudesta ja perversioista jättävät varjoonsa jopa Markiisi de Saden ja William S. Burroughsin kieroutuneimmat visiot.

Palsan sarjakuvatuotannon kulmakivi tarjotaan nyt ensimmäistä kertaa englanninkielisenä laitoksena. Teoksen on kääntänyt Ronja Erkko ja sen on Palsaa kunnioittavaan tyyliin tekstannut Veera Kaamos Pitkänen. Sarjakuva on varustettu Palsan pitkäaikaisen ystävän Maj-Lis Pitkäsen esipuheella, joka valottaa taiteilijan elämää ja sarjakuvataidetta.

NUMEROITU 500 KPL PAINOS. MAJ-LIS PITKÄSEN SIGNEERAAMA. MUKANA PALSA-POSTIKORTTEJA.

Wilmanpilaaja seuraa yhden riviopettajan tarinaa peruskoulukoneiston kiihtyvissä rattaissa ja todistaa koulujen nykytodellisuuteen varkain uineet vieraat: tehokkuusvaatimukset, polarisoituvat sosiaaliset kentät ja kaiken lävistävän uupumuksen niin lapsissa kuin aikuisissa.

Tekijää kovasti muistuttava päähenkilö yrittää korjata koneiston pienempiä ja isompia vikoja parhaalla tahdollaan ja hupenevilla voimillaan, mutta polttoainemittarin vilkuttaessa yhä punaisempaa ja Wilman sinisempää viimeinen seinä alkaa häämöttää.

Sukkahousuhieltä, dieseliltä ja pohjaan palaneelta kahvilta tuoksuva Wilmanpilaaja on itsenäinen jatkotarina sarjakuvateos Porno sijaisen (2019) päähenkilön myöhemmistä vaiheista opettajan uralla.

Riika Ruottinen (s. 1981) on oululainen sarjakuvantekijä, sanailija ja duunariopettaja, joka piirtää ihmisen kokoisia tarinoita itseään säästämättä. Hänen sarjakuviaan on luonnehdittu tragikoomisiksi, koskettaviksi ja oivaltaviksi. Ruottiselta on aikaisemmin ilmestynyt sarjakuvateokset Porno sijainen (2019) ja Keskenmenosaappaat (2011).

"Kiitos sinulle" on tositapahtumiin perustuva sarjakuva rakkaudesta, taiteilijuudesta, yhteiskunnallisista pohdinnoista ja pyrkimyksistä kohti seesteisyyttä. Tarina koostuu lyhyistä muistelmamosaiikeista vuosien 2020-2025 ajalta. Aiheet kumpuavat Kukko-taiteilijapariskunnan elämästä, eli Hannasta ja Aaposta - jälkimmäisen näkökulmasta. Sarjakuva on myös nähtävissä vastinparina Hanna Kukon Unetkin synkronoituu! -teokselle (Zum Teufel 2023). Teoksen leimuavan värityksen on toteuttanut Hanna Kukko.

Ville Ranta laatii suunnitelman maailmasta vetäytymiseksi. Kannattaako erakon olla rikas vai köyhä, toimelias vai henkistynyt? Millaista on elää paikassa, jossa ei ole mitään mukavuuksia? Itsekriittinen esseekirja perimmäisten kysymysten äärellä.

Tarina alkaa jurakaudelta. Avaruusoliot keräävät eläimiä eläintarhaansa. Kötsal on lentolisko, joka onnistuu karkaamaan vangitsijoiltaan ihmisten pariin. Hän sopeutuu helposti nykyaikaan, mutta kun muukalaiset tulevat etsimään häntä Kötsal päättää jatkaa pakomatkaansa tulevaisuuteen. Onneksi hänen ei tarvitse matkustaa yksin. Matkan aikana Kötsal ystävineen joutuu seuraamaan maapallon vääjäämätöntä tuhoa aitiopaikalta. Ajassa voi matkustaa, mutta vain eteenpäin. Lopulta myös muukalaisten arvoitus ratkeaa.

Vakavista teemoista huolimatta Kötsal on lempeä ja paikoin humoristinen kertomus erilaisuuden hyväksymisestä ja ystävyydestä. Tämä albumi sisältää kaikki neljä Kötsal-seikkailua yksissä kansissa.

Nörtti ja Sportti on hyvä mielen sarjakuva kovin epätodennäköisestä kaksikosta: pienestä lukutoukasta ja suurisydämisestä salihirmusta. He ovat täysin toistensa vastakohtia, mutta samalla parhaita ystäviä! Tämän albumin sivulla pääset tutustumaan sympaattisen parivaljakon vaiherikkaisiin toilailuihin aivan heidän ensimmäisistä kohtaamisistaan alkaen.

Marko Raassina on suomalainen sarjakuvataiteilija, joka tunnetaan terävän ja samaistuttavan huumorin yhdistämisestä yllättäviin juonenkäänteisiin. Hänen englanninkielistä verkkosarjakuvaansa Nerd & Jock lukevat jo miljoonat ihmiset ympäri maailmaa!

Katso eläintä katsoo erään tavallisen miehen ja hänen kohtaamistensa kautta suoraan ihmiskeskeiseen eläinkäsitykseen. Lihansyönnin oikeutus käy yhä vaikeammaksi, kun yhtäkkiä einespitsasta nouseekin kinkuksi tapetun sian haamu.

Hanna Kukon sarjakuvakirja Katso eläintä johdattaa tarkastelemaan ihmisen eläinsuhdetta ja sen vääristymiä maagisen realismin keinoin. Teoksen jälkisanat ovat laatineet filosofi Elisa Aaltola ja kirjailija Laura Gustafsson.

Hanna Kukko (s. 1995) on sarjakuvantekijä ja taideopettaja. Katso eläintä on hänen toinen sarjakuvaromaaninsa.

MUKANA TARRA-ARKKI.

Black Peiderin TOSI on tätä päivää!

Petteri Tikkasen alter egon uusi teos on irtonaista revittelyä satufantasian ja todellisuuden rajamaastossa. Eriskummalliset edesottamukset supersankaripainijan elämästä muodostavat vastustamattoman kavalkadin, joka hakee vertaistaan suomalaisen sarjakuvan historiassa.

TOSI ammentaa suoraan mielikuvituksen ja alitajunnan syvästä päädystä. Peiderin maailmassa kaikki on yhtä aikaa totta ja sepitettä. Välillä havainnoidaan arkea suurennuslasin kanssa, ja kohta maalataan lavealla pensselillä matkaa pyhälle vuorelle itseään etsimään. Peider tekee viiltäviä havaintoja mediavirran kyllästämästä ajastamme ja venyttää ideoitaan niin pitkälle, että aivoihin sattuu.

Miten käy kun sarjakuvan päähenkilö haastaa piirtäjänsä kaksintaisteluun? Kuinka paljon kirjoja mahtuu täyteen kirjahyllyyn? Mitä hyötyä on muovisista paljeteista 100 000 vuoden kuluttua aavikoituneella maapallolla?

Eskapismia, läkkimetallia, trikoita ja rakkautta! Niistä on TOSI tehty. Black Peider ei pyytele anteeksi vaan ratsastaa kohti auringonlaskua vaikka kuun selässä.

Mie, Taivaanjaara on graafinen tarina Reidar Särestöniemestä, hänen maailmansa eläinhahmoista ja symboliikasta. Särestöniemi tunsi olevansa ulkopuolinen maailmassa, henkipatto homoseksuaali. Hän ei viihtynyt ihmishahmossa ja samastui siksi vapaisiin eläimiin. Reidar vastusti metsien tuhoamista ja suojeli pohjoisen luonnon villieläimiä. Hänelle tärkeä eläinhahmo oli taivaanjaara (taivaanvuohi), joka toi kevään ja valon.

Särestöniemeä ahdisti pohjoisen kaamosaika, pitkä pimeys, ennen kuin hän hyväksyi sen ja alkoi maalata talven pelon pois.

"Mie myin talven, kuten rakkautenikin maalasin ja myin."

Jaana Suorsa on oululaislähtöinen, nykyään Akaassa asuva kulttuurituottaja, kirjailija ja piirtäjä. Häneltä on julkaistu sarjakuva-, proosa-, tieto- ja lorukirjoja.

Iltasatuja Kalajokivarresta on riehakas lastenkirja, jossa yhdistyvät perinteiset iltasadut, paikallismurre ja nykyaikainen sarjakuvataide.

Tarinoista vastaa Kalajoella syntynyt käsikirjoittaja Martti Elsilä, ja ne on kuvittanut oululainen sarjakuvataiteilija Hanna Kukko. Tarinat pohjautuvat Elsilän lastenlapsilleen kertomiin iltasatuihin. Mukaan on livahtanut myös tosielämän vivahteita – esimerkiksi kertomus Uittomies Taneli rakastuu pohjautuu kirjoittajan vanhempien ensitapaamiseen 1930-luvulla.

Teos ei pyri tarkkaan historialliseen ajankuvaan, vaan antaa mielikuvituksen laukata vapaasti. Teksteissä käytetty Keski-Pohjanmaan ja erityisesti Kalajoen murre tuo tarinoihin paikallisväriä ja hilpeää eläväisyyttä. Kuvitusta varten tekijät valokuvasivat vanhoja pihapiirejä sekä rakennuksia sisältä ja ulkoa. Lukuisat paikalliset antoivat arvokasta apua murteen ja perinteiden tuntemuksellaan. Kalajoen kaupunki tuki piirrostyötä apurahalla.