Aapo Kukko

Neuvostoliiton kuuluisimman säveltäjän Dmitri Šostakovitšin (1906-1975) elämänvaiheisiin pohjautuva muhkea sarjakuvateos on vuosikymmeniä kattava kuvaus taiteilijasta, hänen ajastaan ja aikalaisistaan. Säveltäjän uralle mahtui niin kansainvälistä nousukiitoa kuin hengenvaarallista alhoa: keskiöön nousee etenkin Šostakovitšin ja Stalinin kiikkerä suhde, joka ei tunnu päättyvän edes toisen kuolemaan. Sivuhenkilöinä matkan varrella nähdään mm. Vsevolod Meyerhold, Zinaida Reich sekä Anna Ahmatova.

Kirjan loppuun on musiikkitoimittaja Jaani Länsiö kirjoittanut esseen Dmitri Šostakovitšista.

"Kiitos sinulle" on tositapahtumiin perustuva sarjakuva rakkaudesta, taiteilijuudesta, yhteiskunnallisista pohdinnoista ja pyrkimyksistä kohti seesteisyyttä. Tarina koostuu lyhyistä muistelmamosaiikeista vuosien 2020-2025 ajalta. Aiheet kumpuavat Kukko-taiteilijapariskunnan elämästä, eli Hannasta ja Aaposta - jälkimmäisen näkökulmasta. Sarjakuva on myös nähtävissä vastinparina Hanna Kukon Unetkin synkronoituu! -teokselle (Zum Teufel 2023). Teoksen leimuavan värityksen on toteuttanut Hanna Kukko.

Vaikenemalla asiat pysyvät ennallaan, puhumalla luomme tulevaisuutta.

Pasifisti Yrjö Kallinen sai sisällissodan aikana kuolemantuomion, mutta selvisi siitä – puhumalla. Kuolemantuomioita tuli vielä kolme lisää, mutta nekään eivät päätyneet täytäntöön. Tositapahtumiin perustuva sarjakuvaromaani käy läpi Kallisen hämmästyttäviä elämänvaiheita. Tarinan ytimessä ovat Oulun tapahtumat alkutalvella 1918 sekä toukokuu 1948, jolloin Kallinen toimi Suomen puolustusministerinä.

Yrjö Kallisen kaksiosainen haastattelu 70-luvun alusta on katsottavissa Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-50101559
Se on edelleen vavahduttavaa kuunneltavaa ja katsottavaa.

Aapo Kukko (s.1991) on oululaistunut kemiläinen ja Suomen lähihistorian utelias kaivelija. Puhumalla paras jatkaa temaattista linjaa, jonka voi katsoa alkaneeksi jo sarjakuvanovellikokoelmassa Riekaleita (Arktinen Banaani 2015) ja jalostuneen teoksessa Sosialisti ja nihilisti (Arktinen Banaani / Zum Teufel / Täysi Käsi 2019).

Kokoelma yliluonnollisia tarinoita avaa oven vanhemmuuden pelkoihin ja kipukohtiin. Mitä jos itkuhälyttimestä alkaa kuulua pahimpia lapseen liittyviä pelkojasi? Entä kun tyttäresi katoaa aina nukahtaessaan paikkaan, johon haluaa lopulta jäädä? Tai jos ainoa tiesi vanhemmaksi on adoptoida lapsi, joka ikääntyy kymmenen kertaa sinua nopeammin?

Ethän kuole ennen minua on koskettava kuvaus isyyden monista vivahteista. Teoksen katseesta heijastuu niin lämpö kuin myös lohduton vääjäämättömyys.

"Menee ihon alle tehokkaammin kuin ehkä mikään lukemani sarjakuva pariinkymmeneen vuoteen!" - PETRI HILTUNEN (Praedor)

"Parasta genrekamaa aikoihin! ETHÄN KUOLE ENNEN MINUA kulkee arkisista peloista ylimaallisiin niin oivaltavasti ja koskettavasti, että käy jopa kateeksi." - MARKO HAUTALA (Kuokkamummo)

Avi Heikkinen (s. 1984 Oulu) on tamperelainen sarjakuvantekijä ja käsikirjoittaja. Heikkisen esikoissarjakuvaromaani Valotusaika oli yksi vuoden 2019 eniten huomiota saaneita kotimaisia sarjakuvia, ja sen käännösoikeudet on sittemmin myyty Ranskaan.

Aapo Kukko (s. 1991 Kemi) on oululaistunut sarjakuvantekijä, joka on erikoistunut syväluotaamaan maskuliinisten mielenmaisemien vesistöjä. Merkittävimpien teosten joukkoon kuuluvat muun muassa Riekaleita (2015), Sosialisti ja nihilisti (2019) ja Puhumalla paras (2023).

"Ydinkysymykseni tähtiyönä: olenkohan oikealla planeetalla?”

Kuvataiteilija Vilho Lampi (1898–1936) tunnetaan lakeuden maalarina. Lyhyen mutta väkevän elämänsä aikana Lampi ehti kokea kotimaansa murrosvaiheet ja nähdä maailmaa aina Limingasta Louvreen. Lampea kiinnostivat ensisijaisesti kauneus ja uhma. Ilman niitä luovuus ei olisi minkään arvoista.

Teoksen inspiraationa on ollut Paavo Rintalan romaani Jumala on kauneus sekä muut kirjalliset teokset Vilho Lammesta. Uhma on jumalasta ei ole muotokuva vaan vimmatusti elävä mosaiikki. Taiteilijamyytin takaa löytyy ihminen.

Käsikirjoittaja ja piirtäjä Tessa Astre on monialainen taiteilija ja taideopettaja. Hänen kaikkien taidetekojensa keskiössä on kohtaaminen.

Aapo Kukko on oululainen sarjakuvantekijä, jolle Suomen lähihistorian sekä kiinnostavien ihmiskohtaloiden kuvaaminen ovat tärkeitä teemoja.

Niko-Petteri Niva on Tampereelle asettunut oululainen sarjakuvantekijä. Lempiaiheita ovat punk, vallan ravistelu ja queer-rakkaus – siis uhma ja kauneus.

Kolmen tekijän kollektiivi on aiemmin tehnyt yhdessä sarjakuvaromaanin Huojuva Torni (Zum Teufel, 2021). Tässä kirjassa he ovat etsineet uusia tekemisen tapoja – sekä omaan työhönsä että taiteilijakuvauksiin yleensä. Vilho Lammen henkilömyytistä, taidehistoriasta ja Paavo Rintalan merkkiteoksesta löytyvistä kulmista muodostuu Vilho Lampi, joka resonoi tähänkin aikaan.

"Kolmen taiteilijan kompleksi tuntuu olevan juuri oikea menetelmä näin kompleksisen taiteilijan taiteen, elämän, elämäntaiteen ja taide-elämän hahmotukseen. Tämä ei ole myytinmuodostusta vaan myytinmurtoa parhaasta päästä. Kolme tasapainoisen taiteellista näkökulmaa muistuttaa tehokkaasti, ettei tällaisessa keississä ole olemassa yhtä oikeaa totuutta. --- Astre, Kukko ja Niva hoitavat tasavahvasti hommansa kukin omalla tyylillään. He ovat onnistuneet laatimaan ehjän mosaiikin dokumenteista, tulkinnoista ja tulkintojen tulkinnoista. Monet mainiot sukaisut ja mietelauseet ovat peräisin Vilho Lammelta itseltään." - Juha Hurme, Sarjainfo 1/2023

"Vaikka Uhma onkin taiteellisesti enemmän menneisyyteen hapuilevasti kurottava käsi kuin mikään taidehistoria-analyysi, pidän sitä silti myös taidehistoriasarjakuvana. Ja niissä yksi selkeimpiä onnistumisen mittareita on se, alkaako kohteena oleva taiteilija ja taide kiinnostaa, ja Uhman myötä Vilho Lampi alkaa ehdottomasti kiinnostaa --- miten upeaa, että tällaisia tehdään, sielua ylevöittää aina välillä lukea jotain näin itsetarkoituksellisen taiteellista ja uhmakkaalla itseluottamuksella tehtyä." - Eero Laitila, Hyllyy-blogi 29.3.2023

Mujusen toinen tuleminen!

Keväällä 1946 vaarallinen vanki karkaa kuljetuksesta juuri ennen Sörnäisten vankilan porttia. Yksikätinen yksityisetsivä Väinö Mujunen saa tehtäväkseen suojella vanhaa heilaansa, joka yritetään heti ampua. Punainen Valpo painostaa Mujusta. Mitä on kaiken takana? Kuka on Marius? Ehtiikö Mujunen pelastaa Ingen – ja itsensä?

Tapani Baggen luoma etsivä Väinö Mujunen on seikkaillut halki 1900-luvun kuohuvien vuosikymmenten jo seitsemässä historiallisessa rikosromaanissa. Marius on Mujusen toinen sarjakuva-albumi, jonka Aapo Kukko on sovittanut ja piirtänyt Baggen tarinasta. Ensimmäinen oli vuoteen 1943 sijoittunut sukellusveneseikkailu Harmaa susi (2016). Jatkoa seuraa…

Dokumenttiohjaaja Reidar Love lähtee Ouluun filmaamaan dokumenttia 80-luvun punk-nuorisosta vallatussa talossa. Kuvaukset eivät suju helposti ja hauskasti, vaan menneisyyden haamut nousevat kummittelemaan, ja vaikuttavat ihmissuhdeverkkoon, joka tihenee kun salaisuudet alkavat paljastua. Mitä tapahtui Tornin asukkaille?

Huojuva Torni on kertomus ihmisyydestä ja identiteetistä, sukupolvien ja sukupuolten välisistä sodista ja sovituksesta.

Sarjakuvaromaani perustuu Tessa Astren ja Epe Niirasen näytelmäkäsikirjoitukseen, jonka ensi-ilta oli Oulun ylioppilasteatterissa v. 2017. Sarjakuvaksi tarinan kirjoitti Tessa Astre ja piirsivät Aapo Kukko ja Niko-Petteri Niva.

"Huojuvassa tornissa on useita tasoja niin ajallisesti kuin temaattisestikin, niin kunnallispolitiikasta feminismiin ja transihmisten oikeuksiin kuin moraalisiin pohdintoihin ja etiikkaan. Albumi pysyy kuitenkin hienosti kasassa alusta loppuun eikä kokonaisuus hajoa useista tasoista ja tekijöistä huolimatta."
- Henri Lepistö, Stiiknafuulia

Karmea tarina sijoittuu 1900-luvun alkuun, jolloin Kongo oli vielä kuningas Leopold II:n yksityinen maa-alue. Ihmiset orjuutettiin ja luonnonvarat valjastettiin yrityksille. Seurasi kansanmurha.

Aapo Kukko (s. 1991) luki kirjan Kongon karmeista tapahtumista vuonna 2009 ja aloitti saman tien sarjakuvateoksen suunnittelun. Syntyi vain hajanaisia kohtauksia ja projekti jäi pöytälaatikkoon. Vuoden 2019 alussa Kukko kaivoi materiaalin esiin ja palaset alkoivat loksahdella: päähenkilön täytyy olla pappi! Silloin teos löysi hahmon, jonka silmin tapahtumat koetaan. Kymmenen vuoden ajan hautunut kertomus Kongosta alkoi valmistua. Karmea tarina tuli kerrotuksi.

Sosialisti ja nihilisti on sarjakuvaromaani kahden sotatraumojensa kanssa painiskelevan taiteilijan matkasta Italiaan ja itseensä. Keski-ikäinen runoilija-sosialisti ja nuori kuvataiteilija-nihilisti kohtaavat toisensa Helsingissä alkuvuodesta 1948. He saavat päähänpiston lähteä yhdessä maailmalle, pois talvisesta Suomesta. Miesten alkuperäinen ajatus on löytää toimivaa sosialismia maailmalta, mutta molemmilla on lähtöön myös omat syynsä. Matka Italiaan halki Euroopan katkeilee monin paikoin ja lopputulos onkin jotain muuta kuin se, mikä alkuperäisenä tavoitteena oli. Pitkä reissu muuttaa molempia niin persoonina kuin taiteilijoina.

Teos kulkee useassa aikatasossa: sosialistin ja nihilistin sodanaikaiset toimet risteävät vuoteen 1948 sijoittuvan nykyhetken kanssa. Menneisyyden teot erottavat miehet toisistaan, onhan sosialisti kieltäytynyt jatkosodasta ja nihilisti lähtenyt vapaaehtoisena rintamalle. Kertomus perustuu osittain runoilija Arvo Turtiaisen ja kuvataiteilija-kirjailija Henrik Tikkasen elämänvaiheisiin.

Aapo Kukko (s. 1991) on oululainen sarjakuvantekijä, joka on käsitellyt sota-ajan ihmiskohtaloita muun muassa teoksissaan Riekaleita (Arktinen Banaani 2015) ja Tapani Baggen käsikirjoittamassa sukellusvenekuvauksessa Harmaa susi (Arktinen Banaani 2016).

Käsikirjoitus: Jarkko Remahl
Kuvitus: Aapo Kukko, Petrus Louhio, Iina Sofia Silventoinen, Niilo Kämäräinen, Tessa Astre, Emma Haapamäki

Millaista oli isoisoäitisi elämä, kun sosiaaliturvaa ei vielä ollut? Kuinka monelle suvustasi koulutus, sairaanhoito tai eläkkeen saaminen ei ollut lainkaan itsestään selvää? Miten oma elämäsi eroaisi nykyisestä, jos sosiaaliturvaa ei olisi? Ovatko sosiaaliturvaan käytetyt rahat olleet "hukkaan heitettyjä markkoja"? Muun muassa näitä kysymyksiä voit miettiä seuratessasi Valtasen suvun vaiheita halki itsenäisen Suomen historian - niin kuin sarjakuvantekijät sen kuvaavat.

Käsikirjoitus: Jarkko Remahl
Kuvitus: Aapo Kukko, Petrus Louhio, Iina Sofia Silventoinen, Niilo Kämäräinen, Tessa Astre, Emma Haapamäki

"Kaaosväkeä" on Ouun Sarjakuvakeskuksen yhteen keräämän Kaaos Show Up -ryhmän tuottama sarjakuvajulkaisu. Julkaisun sarjakuvista järjestettiin näyttely Oulun kaupunginkirjaston Sarjastossa. Tässä sarjakuvajulkaisussa on koottuna kaikki näyttelyssä nähdyt sarjakuvat kokonaisuudessaan.
Suomi 100 -juhlavuotta kunnioittaen kaikki sarjakuvat liittyvät suomalaisuuteen ja osaltaan suomalaisiin kansantaruihin. Aihetta lähestytään niin saunatonttujen, kummitustarinoiden kuin traagisten ihmiskohtaloidenkin kautta.

"Kaaosväkeä" is a comic anthology by Kaaos Show Up group gathered by Oulu Comics Center. From the comics published in the album, an exhibition was organized at the Comics Library Sarjasto at Oulu City Library. On this album you can find all the comics.
To honor the one hundred year old Finland the comics are inspired by the Finnish folklore; for example you can find stories about Sauna elfs, ghosts and tragic human fates.

With English subtitles

Mukana - In the album:
Aapo Kukko
Sami Nyyssölä
Totti Korpua
Siina Sipilä
Veli-Matti Ural
Mika Lahtonen

Heinäkuussa 1943 päämajan valvontaosasto lähettää luutnantti Mujusen salaiseen sukellusveneoperaatioon Viron rannikolle. Eletään toisen maailmansodan ratkaisun hetkiä. Vain harvalla on tietoa siitä, mitä lähimpinä kuukausina tulee tapahtumaan. Sukellusveneen miehistö alkaa tapella keskenään jo lähtölaiturilla. Tilanteen vakauttaa aluksen päällikkö, kapteeniluutnantti Ulf Larsson, joka tunnetaan lempinimellä Harmaa susi. Lyhyeen merimatkaan mahtuu runsaasti uhkaa...

Valpon ylietsivä Väinö Mujunen on kirjailija Tapani Baggen kehittämä hahmo. Mujusen vaiheita 1930- ja 1940-lukujen Suomessa on kuvattu Baggen historiallisessa "värisarjassa" Valkoinen hehku, Sininen aave, Musta pyörre ja Punainen varjo. Harmaa susi on Mujusen ensimmäinen sarjakuvamuotoinen seikkailu.

Aapo Kukko (s. 1991) on taidokas sarjakuvakertoja, jolta syntyi jo lukiovuosina kolmeosainen sarjakuvaeepos U-255 - Sukellus pohjoisessa. Lisäksi Kukolta on ilmestynyt Mikko Mustasaaren kanssa toteutettu lännenalbumi Aave Stream Cityssä, sekä ihmiskohtaloita sodan varjossa käsittelevä lyhyiden sarjakuvatarinoiden kokoelma Riekaleita.

Aapo Kukon Riekaleita sisältää kuusi sarjakuvatarinaa, jotka sijoittuvat 1940-luvun alkuun, vasta syttyneen jatkosodan aikaan. Varsinaisten taistelukuvausten sijaan kertomukset keskittyvät suomalaisen mielipidevangin, narkomaanin, homoseksuaalin, rintamakarkurin, kuolemaantuomitun ja nuoren sotilaan tarinoihin. Yhteiseksi teemaksi nousee yksilön suhde ryhmään, yhteiskuntaan ja sotaan itseensä.

Riekaleita on osa sitä sotahistoriaa, joka vasta viime vuosina on Suomessa noussut keskusteluun. Teos on sarjakuvataiteilijan panos uuteen historiankirjoitukseen, joka käsittelee rintamamiehiin kohdistuneita äärimmäisiä henkisiä paineita. Kokonaiskuvassa on nähtävissä muun muassa Erno Paasilinnan ja Henrik Tikkasen kirjoitusten sodanvastaista henkeä, Arvo Turtiaisen runoutta unohtamatta. Mustan ja valkoisen voimakkaita kontrasteja hyödyntävä piirrosjälki korostaa tarinoiden kerronnallista painoa.

Oululainen Aapo Kukko (s. 1991) käsittelee sarjakuvissaan mieluiten todellisiin historiallisiin puitteisiin ja tapahtumiin liittyviä aiheita. Hän on tehnyt yhteistyötä myös käsikirjoittajien, kuten Tapani Baggen ja Mikko Mustasaaren kanssa. Kukko on saanut huomattavan myönteistä kritiikkiä sotasarjakuvastaan U-255 - Sukellus pohjoisessa. Tulevaisuudessa hän aikoo käsitellä laajemminkin Suomen jatkosotavuosia 1940-1944. Riekaleita-albumia voidaan pitää lähtölaukauksena näihin hankkeisiin.

Oulun sarjakuvaseura ry julkaisee Ruutukaava -verkkosarjakuvalehteä, joka ilmestyy noin 6 kertaa vuodessa. Käsissäsi oleva Ruutukaava 2 -sarjakuva-albumi on kooste vuonna 2012 ilmestyneistä Ruutukaavoista.

Aapo Kukko: Rikkaat herrat
Juha-Matti Kinnunen: Prinssi Vilperi
Matti Reijonen: the Oulu Gate
Tohtori K: Katvealue
Esko Heikkilä: Toteemieläin osa 1
Jenni Perttu: I Musta aika, II Musta hetki
Jaakko Leinonen: Hassu herra poliisisetä
Riika Ruottinen: It’s my party and I’ll cry if I want to
Reijo Valta: Porho
Johanna Salminen: Anonyymit superpahikset
Jussi Hukkanen & Raimo Tyyskä: API
Veli-Matti Ural: Yrmy
Anna Honkanen: Luonnonvastaista
Esa Holopainen: Kärsämäki, Säästöpossu
Harri Filppa: Manipulaatio
Marko Jatkola: Pikku-Bob

Parrakas muukalainen saapuu pieneen amerikkalaiskaupunkiin 1800-luvun loppupuolella. Kainalossaan hänellä on Marxin Pääoma ja mielessään vain yksi asia: vallankumous.

Aave Stream Cityssä on pääpiirteissään perinteitä kunnioittava lännentarina, mutta se sisältää epäkonventionaalisia painotuksia. Kaivoskaupunkiin saapuva muukalainen nostattaa sorrettuja työläisiä taisteluun esivaltaa vastaan kommunistisin teorioin. Albumi ei silti ole propagandaa, vaan sen perusydin on jännittävä lännentarina, joka on sukua mm. Sergio Leonen klassisille spagettiwesterneille.

Albumin on käsikirjoittanut Mikko Mustasaari (s. 1982) ja kuvittanut Aapo Kukko (s. 1991). Mikko Mustasaaren piirtämiä ja kirjoittamia sarjakuvia on aiemmin julkaistu pienlehdissä. Tämä on hänen ensimmäinen pitkä sarjakuvakäsikirjoituksensa. Suomen lupaavimpiin nuoriin sarjakuvantekijöihin lukeutuva Aapo Kukko on tehnyt ennen Stream Cityä kolmiosaisen ja yli 300-sivuisen sukellusvenetarinan U-255 – Sukellus pohjoisessa (MKKEntertainment 2008-2011).

Oulun sarjakuvaseura julkaisee Ruutukaava -verkkosarjakuvalehteä, joka ilmestyy noin 6 kertaa vuodessa. Käsissäsi oleva Ruutukaava 2011 -sarjakuva-albumi on kooste vuonna 2011 ilmestyneistä Ruutukaavoista.

Vuoden 1943 alussa meri raivoaa. Taistelu myrskyä vastaan on melkein jokapäiväistä, samalla kun suuret saattuetaistelut ovat jäämässä menneisyyteen muun menestyksen kanssa.

Tarinan kolmannessa ja viimeisessä osassa U-255 kamppailee niin ulkoista kuin sisäistä myräkkää vastaan. Lopulta rajuilma saavuttaa vakavat mittasuhteet, mutta kumpi myrskyistä on tähän syyllinen?

Kesällä 1942 suuri laivasaattue lähtee ylittämään Pohjoista jäämerta. Jokaisella rahtilaivan kapteenilla on yksi tavoite: saavuttaa Neuvostoliitto keinolla millä hyvänsä. Jokaisella U-veneen kapteenilla on yksi tavoite: upottaa Neuvostoliittoon pyrkivät keinolla millä hyvänsä.

U-255 ja muut Norjassa olevat sukellusveneet ottavat osaa tähän jahtiin, jossa yksinäiset laivat ilmestyvät ja katoavat sumuun yksi toisensa jälkeen. Tarinan toisessa osassa korostuvat jännitteet, jotka suurimmaksi osaksi johtuvat veneen sisäisistä tekijöistä.

Saksalainen sukellusvene saa lyhyen mutta tiukasti salatun viestin. Tavanomaiselta kuulostavan käskyn takaa paljastuukin lopulta itärintaman kiristyvät tapahtumat.

Tarinan ensimmäisessä osassa tutustutaan U-255:een, sen sleesialaiseen kapteeniin ja värikkääseen miehistöön. Ahtaan "ruumisarkun" lisäksi tulevat tutuksi myös sateisen Bergenin kadut sekä savuisen hämärät salakapakat.

Aapo Kukko on Oulussa asuva nuori ja lahjakas sarjakuvataiteilija. U-255 on hänen esikoisalbuminsa.