Suomalaisesta underground-sarjakuvasta ei voida puhua mainitsematta Kalervo Palsan ihastuttavan iljettävää klassikkoteosta Eläkeläinen muistelee.
Teoksen päähenkilö Hannu Koli kokee seksuaalisen heräämisensä 9-vuotiaana tätinsä arkun äärellä. Tästä alkaa elinikäinen odysseia ihmismielen ja -yhteisön äärilaidoille, perversioiden pesäkkeille ja hautuumaiden happy houreille. Koli tutustuu ihmisolennon orgastiseen alhaisuuteen pääasiassa kylmenneen lihan kiihottavassa sylissä. Kuolleet ja kieroutuneet, miehet ja naiset, papit ja poliisit ovat Kolin kyltymättömän himon kohteina. Palsan kuvat ovat kiiman ja kalman hybridejä, jotka ilmentävät muun muassa Markiisi de Saden ja William S. Burroughsin filosofiasta sekä S. Clay Wilsonin underground-sarjakuvasta ammentavaa elämännäkemystä. Palsa täräyttää porvarillisia arvoja nivusiin ja riisuu kaikenlaisilta fasismin muodoilta jopa kalsarit. Hän laskeutuu mielikuvituksen alimpiin syövereihin näyttäen, kuinka erilaiset perversiot ilmentävät ihmisyyden perimmäisiä puolia. Valtaa ei ole ilman sadismia, nöyryyttä ei ilman masokismia eikä läheisyyttä ilman nekrofiliaa ja kannibalismia. Tämä kalmankatkuinen klovneria on nihilismin ilkikurinen ohjelmanjulistus, joka antaa inhimillisyyden määritelmäksi melko tarkalleen sen, mitä yleensä kutsumme epäinhimillisyydeksi.