Books

"Ydinkysymykseni tähtiyönä: olenkohan oikealla planeetalla?”

Kuvataiteilija Vilho Lampi (1898–1936) tunnetaan lakeuden maalarina. Lyhyen mutta väkevän elämänsä aikana Lampi ehti kokea kotimaansa murrosvaiheet ja nähdä maailmaa aina Limingasta Louvreen. Lampea kiinnostivat ensisijaisesti kauneus ja uhma. Ilman niitä luovuus ei olisi minkään arvoista.

Teoksen inspiraationa on ollut Paavo Rintalan romaani Jumala on kauneus sekä muut kirjalliset teokset Vilho Lammesta. Uhma on jumalasta ei ole muotokuva vaan vimmatusti elävä mosaiikki. Taiteilijamyytin takaa löytyy ihminen.

Käsikirjoittaja ja piirtäjä Tessa Astre on monialainen taiteilija ja taideopettaja. Hänen kaikkien taidetekojensa keskiössä on kohtaaminen.

Aapo Kukko on oululainen sarjakuvantekijä, jolle Suomen lähihistorian sekä kiinnostavien ihmiskohtaloiden kuvaaminen ovat tärkeitä teemoja.

Niko-Petteri Niva on Tampereelle asettunut oululainen sarjakuvantekijä. Lempiaiheita ovat punk, vallan ravistelu ja queer-rakkaus – siis uhma ja kauneus.

Kolmen tekijän kollektiivi on aiemmin tehnyt yhdessä sarjakuvaromaanin Huojuva Torni (Zum Teufel, 2021). Tässä kirjassa he ovat etsineet uusia tekemisen tapoja – sekä omaan työhönsä että taiteilijakuvauksiin yleensä. Vilho Lammen henkilömyytistä, taidehistoriasta ja Paavo Rintalan merkkiteoksesta löytyvistä kulmista muodostuu Vilho Lampi, joka resonoi tähänkin aikaan.

"Kolmen taiteilijan kompleksi tuntuu olevan juuri oikea menetelmä näin kompleksisen taiteilijan taiteen, elämän, elämäntaiteen ja taide-elämän hahmotukseen. Tämä ei ole myytinmuodostusta vaan myytinmurtoa parhaasta päästä. Kolme tasapainoisen taiteellista näkökulmaa muistuttaa tehokkaasti, ettei tällaisessa keississä ole olemassa yhtä oikeaa totuutta. --- Astre, Kukko ja Niva hoitavat tasavahvasti hommansa kukin omalla tyylillään. He ovat onnistuneet laatimaan ehjän mosaiikin dokumenteista, tulkinnoista ja tulkintojen tulkinnoista. Monet mainiot sukaisut ja mietelauseet ovat peräisin Vilho Lammelta itseltään." - Juha Hurme, Sarjainfo 1/2023

"Vaikka Uhma onkin taiteellisesti enemmän menneisyyteen hapuilevasti kurottava käsi kuin mikään taidehistoria-analyysi, pidän sitä silti myös taidehistoriasarjakuvana. Ja niissä yksi selkeimpiä onnistumisen mittareita on se, alkaako kohteena oleva taiteilija ja taide kiinnostaa, ja Uhman myötä Vilho Lampi alkaa ehdottomasti kiinnostaa --- miten upeaa, että tällaisia tehdään, sielua ylevöittää aina välillä lukea jotain näin itsetarkoituksellisen taiteellista ja uhmakkaalla itseluottamuksella tehtyä." - Eero Laitila, Hyllyy-blogi 29.3.2023

Kuudes kokoelma-albumi Kaapuveikko-sarjakuvastrippejä.

Mukana värimaalauksia.

Kirjailija Pentti Saarikoski (1937–1983) oppi lapsena arvostamaan hyvää arkiruokaa: äidin tekemää ruokaa. Valmisruokia hän ei tahtonut koskaan aikuisenakaan syödä.

Pentti Saarikoski ei oikeastaan osannut laittaa ruokaa. Hän kokkasi itselleen usein yksinkertaisesti kauden ruoka-aineista, kuten sienistä, perunoista ja kalasta.

Ruoista esitetään kirjassa resepti, jonka mukaan runoilijan kotilounaan voi valmistaa, ja vaihtoehdot kasvisversioina. Reseptit ovat helppoja, ruoat toteutetaan vähillä, arkisilla perusaineksilla. Siksi tämä kirja sopii kotikeittiöön: pienesti saa hyvää, eikä tarvitse olla mestarikokki.

Kirja vie lukijan Pentin mukana Helsingistä kesäpaikkaan Nurmijärven Palojoelle sekä Tšekkoslovakiaan, Viroon, Ruotsiin ja Ranskaan. Reseptejä kehystävät tiedot ruoanlaiton ajankohdasta ja Pentin mietteet ajankohtaisista asioista, politiikasta, ihmissuhteista ja meneillään olevista kirjoitustöistä.

Jaana Suorsa on lukenut Pentti Saarikosken julkaistuista päiväkirjoista vuosilta 1968–1983 kuvauksia ruoanlaitoista ja syömisistä ja laatinut ruoille reseptit. Hän on myös kuvittanut kirjan piirroksillaan.

Supersuosittu Finnish Nightmares tekee paluun!

Nyt saa olla tarkkana kuin porkkana, sillä Matti on täällä taas uusien suomen kielen lillukanvarsien kera. Sarjakuvakirja kertoo yllättävin oivalluksin, miten pohjoinen kansamme kommunikoi.

Finnish Nightmares -sarjakuvia on myyty Suomessa yli 60 000 kappaletta, ja niiden käännösoikeudet on myyty Yhdysvaltoihin, Japaniin, Etelä-Koreaan, Viroon ja Kiinaan. Kirjojen Matti-hahmo on tuonut kiinan kieleen jopa uuden sanan jingfen, joka tarkoittaa ”henkisesti suomalaista”.

Tragikoominen satiiri menestyksestä ja sen tavoittelusta Ville Rannan omiin kokemuksiin pohjautuva sarjakuvaromaani kertoo taiteilija Ville Rannasta, joka tavoittelee läpimurtoa Ranskan mahtavilla sarjakuvamarkkinoilla – maksoi mitä maksoi.

25-vuotias Ville kohtaa ranskalaisen sarjakuva-alan vaikuttajan Lancelotin, joka kehuu hänen työnsä maasta taivaisiin. Villen päässä napsahtaa: hän on nero, ja kunhan suuri ranskalaiskustantamo julkaisee hänen kirjansa, hänestä tulee juhlittu tähti. Mutta pian asiat alkavat saada outoja käänteitä…

Ville Rannan sarjakuvaromaani on vahvasti itseironinen mutta myös surullinen tarina siitä, mitä tapahtuu taiteilijalle, jolle menestyksestä tulee pakkomielle.

Azmuthin papisto on kukistanut mahtavan nekromantikkomestari Aldemariuksen. Hänen isännättömäksi jäänyt oppipoikansa päätyy varattomana ja vainottuna Mergalin vapaakaupunkiin ja ajautuu vastentahtoisesti ongelmasta toiseen. Paikallinen aatelisto suunnittelee juhlia, jollaisia ei ole ennen nähty, ja kun he tarvitsevat salaisten oppien taitajan avukseen, kieltäytyminen ei ole vaihtoehto.

Kuoleman pidot on aikuisille lukijoille suunnattua, vauhdikasta fantasiaa. Tuomas Myllylän ja Tuuli Hypénin yhteistyönä syntyneessä sarjakuvassa kuolleet taipuvat elävien tahtoon ja kuolema seuraa veijarisankarien jokaista harha-askelta.

Where was the bear born?
Where delivered?
By the moon, next to the sun
Among the stars of the plough
Sent to Earth in a golden cradle
With silvery chains.

Poorling is a little bear. She's a bit different from her brothers.

Mother keeps their family safe. For the Forest is full of dangers. It is there that Mana lives, with her Shadow children.

And above them all, Emuu, the great Grandma in the Sky.

From the heart of Finnish folklore comes a breathtaking tale of mothers, daughters, stars and legends, and the old gods and the new.

Kalervo Palsa taiteilee omissa maailmoissaan ja Keijo Ahlqvist piirtää puhtaaksi Kemin kaupungin vuosikertomuksia? Pohjoisen sarjakuvatarjonta on viimeisten vuosikymmenien aikana monipuolistunut huomattavasti.

Harri Filpan opas pohjoiseen sarjakuvaan esittelee 20 sarjakuvantekijää ja 26 sarjakuvateosta Lauri Ahtisen Homepäiväkirjasta Karoliina Korhosen Suomalaisten painajaisiin. Lopputulos on oiva apuväline kirjavinkkaukseen ja uusia sarjakuvamaailmoja etsivälle lukijalle. Teos on toteutettu kokonaan sarjakuvamuodossa.

”Sarjakuvalla pystytään välittämään ytimekkäästi tietoa ja kertomuksia lukijoille. Kuvilla ja sanoilla kertomisen mahdollisuuksia osataan hyödyntää vuosi vuodelta paremmin” kiittelee tekijä, joka toimii Oulun Sarjakuvakeskuksen toiminnanjohtajana.

Mukaan monista pohjoisessa vaikuttavista ansioituneista sarjakuvantekijöistä ovat valikoituneet Keijo Ahlqvist, Lauri Ahtinen, Harri Filppa, Matti-Pekka Heikura, Jussi Hukkanen, Karoliina Korhonen, Ilpo Koskela, Aapo Kukko, Emilia Laatikainen, Jyrki Mäki, Sami Nyyssölä, Kalervo Palsa, Jii Roikonen, Riika Ruottinen, Mirjam Sumu, Anu Terho, Jari Terho, Petteri Tikkanen (Black Peider), Veli-Matti Ural ja Juha Vuorma.

Taruja muinaisten suomalais-ugrilaisten elämästä välitetään sukupolvelta toiselle. Kaukaisuuteen pohjautuvat legendat jumalista, hengistä, velhoista ja historiasta heräävät tämän teoksen välityksellä henkiin sarjakuvitettuina. Komin tasavallassa sijaitsevan Syktyvkarin kaupungin nuorten taiteilijoiden ja Limingan taidekoulun sarjakuvalinjan opiskelijoiden yhteistyönä syntyi Elävä kuva - Ловъя серпасъяс, kaksikielinen sarjakuva-albumi, jossa myyttejä käsitellään valtionrajoja ylittävästi.

Mukana olevat tekijät: Kevin Kupari, Seela Viinikanoja, Lauri Oksanen, Minerva Asamäki, Tomi Nikula, Milja Valtonen, Kai Erkkilä, Jarkko Harakka, Anniina Heikkilä, Petri Junttari, Emilia Nurminen, Paavo Kauppinen, Anna Oikarinen, Vilma Indrén, Aliisa Lampi, Perttu Vehviläinen, Marina Borisova, Demid Testin ja Natalia Sturtz

Toimittaneet: Tessa Astre, Mikko Jylhä ja Тарачева Оля

Давние сказания о жизни древних финно-угров передаются из поколения в поколение, а легенды о божествах, духах, волхвах и древностях оживают на страницах этого комикса. Совместное творчество молодых художников Сыктывкара, столицы республики Коми, и студентов художественной школы Лиминка, в Северной Остроботнии Финляндии, привело к созданию «Elävä kuva - Ловъя серпасъяс» на финском и русском языках. Это произведение поведает читателю о мифах, рожденных по обе стороны государственной границы.

Suomen sisällisodassa 1918 ammuttiin ja tapettiin 37 000 ihmistä. 2018 Juha Hurmeen näytelmässä "Limingan ihme 1918" käsiteltiin sisällissodan tapahtumia Limingassa, missä paikalliset asukkaat, suojeluskunnat ja punakaarti onnistuivat löytämään vaihtoehtoisen ratkaisun konfliktiin. 2021 Limingan kansanopistolla, yhdessä tapahtumien päänäyttämöistä, sarjakuvalinjan opiskelijat ovat sovittaneet Hurmeen näytelmätekstin sarjakuvamuotoon.

Toimitus: Juha Hurme, Tessa Astre, Mikko Jylhä
Piirtäjät: Vilma Indrén, Aki Käkelä, Anna Oikarinen, Perttu Vehviläinen, Anniina Heikkilä, Sami Mattila, Jarkko Harakka, Tomi Nikula, Paavo Kauppinen, Aliisa Lampi, Mauri Miettinen, Kai Erkkilä, Seela Viinikanoja, Emilia Nurminen, Minerva Asamäki, Luukas Kemppainen, Kevin Kupari, Lauri Oksanen, J. Pesonen
Esipuhe: Keijo Ahlqvist
Jälkisanat: Aki Karvonen

Dokumenttiohjaaja Reidar Love lähtee Ouluun filmaamaan dokumenttia 80-luvun punk-nuorisosta vallatussa talossa. Kuvaukset eivät suju helposti ja hauskasti, vaan menneisyyden haamut nousevat kummittelemaan, ja vaikuttavat ihmissuhdeverkkoon, joka tihenee kun salaisuudet alkavat paljastua. Mitä tapahtui Tornin asukkaille?

Huojuva Torni on kertomus ihmisyydestä ja identiteetistä, sukupolvien ja sukupuolten välisistä sodista ja sovituksesta.

Sarjakuvaromaani perustuu Tessa Astren ja Epe Niirasen näytelmäkäsikirjoitukseen, jonka ensi-ilta oli Oulun ylioppilasteatterissa v. 2017. Sarjakuvaksi tarinan kirjoitti Tessa Astre ja piirsivät Aapo Kukko ja Niko-Petteri Niva.

"Huojuvassa tornissa on useita tasoja niin ajallisesti kuin temaattisestikin, niin kunnallispolitiikasta feminismiin ja transihmisten oikeuksiin kuin moraalisiin pohdintoihin ja etiikkaan. Albumi pysyy kuitenkin hienosti kasassa alusta loppuun eikä kokonaisuus hajoa useista tasoista ja tekijöistä huolimatta."
- Henri Lepistö, Stiiknafuulia

Pentti Otsamon (s. 1967) käsikirjoittama ja piirtämä Välittäjä perustuu Minna Canthin novelliin Kauppa-Lopo. Vuonna 1889 ilmestynyt naturalistinen alkuteos korosti sitä, että ihmisen arvo tai luonne ei riipu hänen syntyperästään tai yhteiskunnallisesta asemastaan. Otsamon kaukaisiin galakseihin kulkeva versio yhdistää Canthin klassikkoteoksen eetoksen ja piirtäjän teinivuosien scifiin painottuneet kulttuurivaikutteet. 1970- ja 80-luvun vaihteessa Kirjayhtymän scifi-sarja vei vieraille planeetoille ja tulevaisuuteen, samoin television Avaruusasema Alfa ja Taisteluplaneetta Galactica sekä Mustan aukon, Kolmannen asteen yhteyden ja Star Wars -sarjan ensimmäisten osien kaltaiset elokuvat. Välittäjän tärkeimmät herätteet tulevat kuitenkin Pierre Christinin, Jean-Claude Mézièresin, Enki Bilalin ja Moebiuksen sarjakuvista. Otsamon avaus tieteissarjakuvan saralla säteilee samaa häikäisevää valoa kuin lajityypin kiintotähtien työt.

Kallen ja Kanelin korkealentoiset seikkailut jatkuvat lapsille suunnatun sarjan toisessa osassa. Kaneli pimputtaa pianoa ja Kalle sahaa selloa Huttuvainion musiikkiopistossa. Molemmat potkivat palloa Huttulammen Palloseuran junioreissa, kunnes toinen heistä kapuaa koivuun noutamaan oksanhaaraan jumittunutta jalkapalloa. Kipeä kömmähdys johdattaa sankarimme Huttuvaaran terveyskeskukseen, jossa he kohtaavat sairaanhoitaja Keijo Kolhuvaaran, tohtori Huttu-Vellisen sekä röntgensisko Säde Rönniläisen ja päätyvät lopuksi kipsimestari Kari Kallisen kabinettiin. Palloton ja selloton toipilasaika kuluu kiduttavan hitaasti, mutta elämänilo voittaa viimeistään silloin, kun kipsille heitetään hyvästit ja Huuhkajien maalitykki Teemu Pukki tupsahtaa Hupsin harjoituksiin.

JULIANA HYRRI (s. 1989) kuuluu suomalaisen kuvataiteen ja sarjakuvan nouseviin tähtiin. Hänet palkittiin keväällä 2021 Suomen Arvostelijain liiton Kritiikin kannuksilla.

PAULI KALLIO (s. 1960) on Suomen ja maailman ainut sarjakuvaneuvoksen arvonimellä, Puupäähatulla ja Sarjakuva-Finlandialla palkittu alan taiteilija.

Rajalinja-sarjakuvakirjan uusi painos tulee nyt aiempaa suuremmassa koossa! Loppuunmyyty ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 2014 ja se valittiin yhdeksi peruskoulujen 5–6-luokkien Lukudiplomi-kirjoista. Rajalinja on viihdyttävä sarjakuva juniorijalkapallon maailmasta. Huumorilla höystetyt vauhdikkaat tarinat kuvaavat mitä kaikkea voikaan tapahtua, kun joukko innostuneita nuoria perustaa oman joukkueen ja elää siitä lähtien jalkapallolle. Lopulta tuloksia alkaa syntyä, ja joukkue pääsee osallistumaan Sao Paulon junioriturnaukseen.

Pitkän linjan sarjakuvantekijän Ilpo Koskelan Rajalinjaa julkaistiin Futari-jalkapallolehdessä vuosina 2005–2009. Tämän teoksen sarjakuvat ovat aiemmista julkaisuista täydennettyjä versioita, ja mukana on yksi täysin uusi tarina. Jännittävien jalkapallotarinoiden lisäksi kirjan lopussa on tiivis tietopaketti futiksen perusasioista.

Black Peiderin TEE-kirja on vihdoin täällä! Käänteisen TEE-SE-ITSE -trilogian viimeisin osa valottaa jälleen kerran siivun supersankaripainijan elämästä ja otteluista. Peider on siitä harvinainen taistelija, että suurimmat kamppailut hän käy itseään ja rappeutuvaa kehoaan vastaan. Sankarin tragikoomiset purkaukset saattavat kirvoittaa mukavan hymähdyksen ja hetken perästä vetää maton alta yllättävillä assosiaatioilla.

Tekijä kertoo albumin syntyneen ensin hankalan kautta. Albumin teema on TEE (kehotus). Oliko tämä vain sattumaa, mutta kehotus ei kovin hyvin toiminut. Materiaalia syntyi hitaasti ja epävarmasti. Yhtäkkiä, kesken albumin tekoprosessin, Black Peider -sarjakuvan tekijä Petteri Tikkanen palkittiin Suomen sarjakuvaseura ry:n Puupäähattu-palkinnolla urasta sarjakuvan parissa. Hatun innoittamana syntyi puupäävaikutteinen Black Peider -strippisarja, jossa revitään hatusta yksi jos toinenkin visuaalinen vitsi. Tuntuu kuin tekijä olisi rentoutunut tekemisensä äärellä ja antanut virran viedä.

Ei mennyt montaa viikkoa hatun saamisesta kun korona alkoi kurittaa. Taudin uhka näkyy ja kuuluu sarjassa monin tavoin. Selkein viesti on kuitenkin huumorin kautta selviytyminen raskaasta ajasta. Peider selättää ikävän teeman ja tekee siitä viihdettä. Kirja sisältää myös Maskisuositus- ja Vahva maskisuositus -sarjat, joissa supersankarimme ylittää ajan ja paikan rajat ja ryhtyy tosissaan pelastamaan maailmaa kulkutaudilta yksiruutuisissa pilakuvissa. Maallikkosaarnaajan tavoin hän julistaa maskien ja käsidesin tarpeellisuutta ja seikkailee populaarikulttuurin viidakossa kuin härkä posliinikaupassa.

Hyppää mukaan Peiderin vallattomaan seikkailuun. Muista turvaväli!

Voiko yksi ihminen muuttaa maailmaa?

Suuret aatteet muokkaavat maailmaa 1900-luvun alussa. Liput nousevat, laskevat ja palavat. Suomen ja Karjalan kansat elävät Venäjän vallan alla, mutta kun Verisunnuntain tahrat leviävät kohti länttä, itsenäistyminen tuntuu hetki hetkeltä todellisemmalta. Vanhemmilta perityn idealismin innoittamana uhtualainen Iivo Ahava kasvaa maailmassa, jossa vanhat rakenteet natisevat liitoksissaan ja vallitseva järjestys vaatii muutosta. Karjalan on aika itsenäistyä.

Ahava – Ensimmäinen lippu on tositarinaan perustuva kertomus punaisena heimosoturina tunnetun Iivo Ahavan myrskyisestä nuoruudesta. Vapaasta Vienasta haaveileva vaikutusvaltainen Ahavan perhe työskentelee maltillisesti Kuusamosta käsin karjalaisen kansansa sivistämiseksi. Iivosta, perheen esikoisesta, povataan tuon hiljaisen tehtävän jatkajaa. Hillitty sivistys tarkoittaa tulisieluiselle nuorukaiselle turhan kivikkoista tietä, kun historian hirveimpään verenvuodatukseen varustautuva maailma tarjoilee nopeita ja houkuttelevampia reittejä kohti vapautta. Iivo Ahava on luvannut muuttaa maailmaa.

Ja lupaus pitää kuin rauta.

Sarjakuvan käsikirjoittajat ovat oululaisen kulttuurin sankareita. Veli-Matti Ural (s. 1991) on kuvittaja, sarjakuvataiteilija ja sarjakuvan opettaja, joka tunnetaan teoksistaan Taivalkoskelta ilmataisteluihin (Zum Teufel 2018), Sarjakuvapaja hyppysiin – Sarjisopen oppimateriaali (Oulun Sarjakuvaseura ry 2018) ja Keijo Teuras (Arktinen Banaani 2016). Matti-Pekka Heikura (s. 1980) on ohjaaja, käsikirjoittaja ja tarinankertoja. Hän on sukua Iivo Ahavalle äitinsä puolelta.

Kuudes FC Palloseura -kokoelma vie meidät keskelle suomalaisen jalkapallon ikimuistoisimpia hetkiä. Miesten maajoukkueen hartaasti odotettu EM-kisamatka varmistuu, kun Huuhkajat löylyttää Liechtensteinin Helsingin viileässä syysillassa. Helmarit puolestaan harppaa Edinburghissa kohti naisten EM-turnausta Amanda Rantasen riemastuttavalla nenämaalilla. Hämmästyttävän triplan täydentää lopulta miesten futsaljoukkue, joka sekin porskuttaa Euroopan valioiden joukkoon.

Pallo pyörii ja pomppii myös viime vuosien arvoturnauksissa, Veikkausliigan viheriöillä, Valioliigan kirkkaissa valoissa sekä tietysti FC Palloseuran alasarjaotteluissa Tervakorven Pedon ja Pöhniön Urho-Veikkojen vieraana. Lisäksi käväisemme Rio de Janeiron olympialaisissa, Kalevan kisoissa, Pihtiputaan keihäskarnevaaleilla ja Suomi–Ruotsi -yleisurheilumaaottelussa.

Suurin osa kokoelman sarjakuvista on julkaistu Ilta-Sanomissa tai Urheilulehden jalkapalloliitteissä vuosina 2016–2021. Mukana on myös muutama varta vasten tähän kirjaan tehty jakso.

Pentti Saarikoski oli Laatokan Pitkärannassa syntynyt helsinkiläinen kirjailija, joka asui viimeiset kahdeksan vuottaan Ruotsin länsirannikolla Tjörnin saarella. Vain 45-vuotiaana kuollut Saarikoski ehti kirjoittaa paljon. Saarikoski tunnetaan etenkin runoilijana, mutta hän oli myös uuttera suomentaja – hän on muun muassa kääntänyt suomeksi sekä Homeroksen Odysseian että Joycen Odysseuksen. Hänen omia teoksiaan on käännetty tähän mennessä kahdellekymmenellekolmelle kielelle.

Saarikoski joutui lehdistön huomion kohteeksi myös muista kuin kirjallisista ansioistaan. Hän oli Suomen ensimmäisiä kohujulkkiksia, paha poika, jonka tekemisiä seurattiin ja jota moikkailtiin kadulla: meidän Pena.

Tämä sarjakuvakirja kertoo Penan–Pentin elämänkaaren lyhyesti, elämän eri osioissa.

Saarikoski kirjoitti päiväkirjaansa: rivien väleistä voi lukea enemmän kuin itse lauseista.

Jaana Suorsa on oululaislähtöinen, nykyään Akaassa asuva kulttuurituottaja, kirjailija ja piirtäjä. Häneltä on julkaistu sarjakuva-, tieto- ja lorukirjoja. Suorsa on myös suomentanut riimittelyjä lastenkirjoihin ja sarjakuvajulkaisuihin.

Mukula on seikkaillut sanomalehdissä lähes 10 vuotta. Tähän kirjaan on koottu yksi hulvaton vuosi Simon elämästä viikko viikolta uuden vuoden lupauksista joulun pettymyksiin ja aurinkomatkoista kuumatkoihin.

Meille selviää vastauksia kysymyksiin, joita emme ole ymmärtäneet esittää. Mikä onkaan paukkupakkanen? Entä koulukiusaus tai korvasieni? Voiko läppäriin pyyhkiä?