Books

Lassi ja energiavarkaat -tarinassa lukija pääsee uteliaan Lassin mukana etsimään vastauksia siihen, miten nykyajan sähkömarkkinat toimivat?

Kaikki alkaa aivan normaalina päivänä yksinkertaisella kysymyksellä: Miksi sähkön hinnat ovat nousseet niin huimaavan korkeiksi?

Kysymys johtaa Lassin asiaa tutkivan professorin luo, jossa tarina muuttuu seikkailuksi ja salapoliisityöksi. Sivu sivulta Lassille selviää miksi sähkö maksaa niin paljon, ja millaisia toimia on korkeiden sähköhintojen takana.

Liity Lassi Lampaan mukaan henkeäsalpaavaan seikkailuun pelastaaksesi laitumat ahneilta energiavarkailta.

Black Peiderin uusi kirja on KOVA! Nimestään huolimatta se on piirretty pehmeälle vessapaperille.

Koronakeväänä 2020 kansalaisille tuli hätä, että vessapaperi loppuu kesken eristyksen. Myös Black Peider hamstrasi muutaman rullan. Pyyhkimisen sijaan hän piirsi niihin päiväkirjaa. Kahden vuoden aikana täyteen tuli viisi rullaa. Peider kuvasi arkea rajoitusten keskellä, mediaa ja omia tunnelmiaan. Ahdistava ajanjakso näyttäytyy sarjakuvapäiväkirjan arkeilla perin huvittana, jopa tragikoomisena. WC-paperille piirtäminen oli hankalaa ja välillä, tilkitessään reikiä korjauslakalla umpeen, sarjakuvataiteilija tunsi itsensä ennemmin muurariksi kuin piirtäjäksi.

Erikoinen projekti kiinnosti myös medioita, ja mm. Yle uutiset teki jutun vessapaperille piirtävästä supersankaripainijasta. Nyt nämä viisi täyteen piirrettyä rullaa on koottu sarjakuvakirjaksi. KOVA on samalla Black Peiderin juhlakirja. Petteri Tikkasen (s. 1975) alter ego Black Peider esiintyi yleisölle ensimmäistä kertaa Kemin sarjakuvafestivaaleilla 25 vuotta sitten.

Jessi Jokelaisen esikoisalbumi Femokratia käsittelee suomalaisen politiikan historiaa, nykyhetkeä ja tulevaisuutta erityisesti politiikan naisten näkökulmasta. Miltä näyttää yhteiskunnallisesti vaikutusvaltainen naiseus valtiossa, jossa naisten yleinen ja yhtäläinen äänioikeus otettiin käyttöön ensimmäisenä maailmassa? Millaiset haasteet riivasivat 1900-luvun alun naisasialiikettä? Millaisia lasikattoja on vielä 2020-luvulla hajotettavana?

Femokratia rämpii sinnikkäästi ja polvet ruvella läpi ulkonäköpolitiikan, yhteiskunnan kaksoisstandardien, miesten järkkymättömän vallan ja naiseuden moniulotteisuuden. Kertojaääni kuuluu nuorelle naispoliitikolle, joka opettelee luovimaan pinnallisuuden riivaamassa parlamentarismin maailmassa. Onko politiikka vieläkään naisen kokoinen paikka?

Jessi Jokelainen (s. 1996) on oululainen poliitikko, filosofian maisteri ja kirjoittaja. Femokratia on hänen esikoisteoksensa. Jokelainen nousi varasijalta vasemmiston kansanedustajaksi kesäkuussa 2024.

Muuan Heittiö on ryhdistäytynyt, mutta joutuu taas heitteille. Kioskisarjakuvalehdistä tutun hahmon paluu.

Heikki Kemppaisen (s. 1964) toinen sarjakuva-albumi Hyvää yötä, äiti käsittelee aihetta, joka on harvinainen suomalaisen sarjakuvan kentällä: muistisairautta ja sen vaikutusta sairastuneen lähiomaisiin.

Kun Euroopassa taas soditaan, sarjakuvan päähenkilö Heikki haluaa tietää, miten sota vaikuttaa sen kokeneeseen ihmiseen. Hän lähtee pohjoiseen tapaamaan äitiään, joka joutui pakenemaan sotaa alle kouluikäisenä joen yli Ruotsiin. Mutta onko muistisairaus ehtinyt viedä äidin kaikki muistot?

Torniossa varttunut Heikki Kemppainen vaikuttaa nykyisin Helsingissä. Hän on toiminut journalistina ja valokuvaajana sekä opiskellut sarjakuvaa Aalto-yliopistossa. Kemppaisen fiktiiviset sarjakuvateokset perustuvat vahvasti omakohtaisiin kokemuksiin. Esikoisteos Nännit (2022) sijoittui neljän finalistin joukkoon Helsingin
Sarjakuvafestivaalien Zinefestissä. Hänen valokuvistaan on julkaistu kirja ”Terveet Kädet - Heikki Kemppaisen valokuvia 1980-1984” (2022).

Suomi-Matti is here again! Matti loves silence and personal space. If you feel somewhat uncomfortable when reading this book, you just might have a tiny Matti living in you.

Finnish Nightmares books have sold 100.000 copies in Finland, and they have been published in the US, China, South Korea and Japan.

Vuoden journalistiksi 2023 valittu Ville Ranta palaa uudessa sarjakuvaromaanissa uransa ammoisiin avainvuosiin pienen kulttuurilehden toimituksessa.

Keski-ikäinen viininjuoja saapuu pohjoiseen ja tapaa jälleen vanhat viininjuojaystävänsä, mutta aika ei ole kohdellut heistä ketään lempeästi. Viininjuoja joutuu esittämään itselleen kauhean kysymyksen: muuttuuko ihminen iän myötä vain huonommaksi, heikommaksi ja rumemmaksi versioksi itsestään?

Viininjuojat on omaelämäkerrallinen ja itseironinen kuvaus leimuavasta ystävyydestä, nuoruuden urotöistä, elämän katkerista pettymyksistä – sekä ihanan viinin juomisesta.

Rooma on antanut aiheen lukemattomille kirjoille, mutta ikuinen kaupunki ei tyhjene selitysyrityksistä. Tässä matkakirjasessa vastahakoinen matkailija pudottautuu yltäkylläisen historian kaupunkiin ja todistaa sen kulttuurin kukoistavaa nykypäivää. Tutkimuskohteiksi valikoituu tavallisimpien epäiltyjen lisäksi levykauppoja, jazz-klubeja ja salonkikonsertteja, paavien harrastuksia ja kodittomien askareita, pyöräteitä, lenkkipolkuja, D-sarjan jalkapallo-ottelu sekä eräs pääministeri. Matkailijan havaintoja jaksottaa runsas kuvitus, joka tuo kerrontaan rinnakkaisen näkökulman.

Riina Sirén (s. 1987) on rakennusperinnön tutkimukseen suuntautunut arkkitehti, joka debytoi nyt kirjankuvittajana.

Pauli Kallio (s. 1960) on musiikista, urheilusta ja yhteiskunnasta kiinnostunut sarjakuvakäsikirjoittaja, joka välttelee matkustamista lähes viimeiseen saakka.

Nahkaa, kumia, tuskaa ja kuolemaa!

Kuolemisen taito on kokoelma Veli-Matti "Läjä" Äijälän unohdettuja underground-sarjakuvia vuosilta 1996-2017. Albumi sisältää sekä julkaisematonta materiaalia että alun perin Sarjari-lehdessä ja Like-sanomissa ilmestyneitä sarjakuvia.

Numeroitu 300 kappaleen painos.

Viisikymppisen Elisen elämä on vakaata ja järjestyksessä. Hän on ollut naimisissa Henrikin kanssa 23 vuotta, lapset ovat lentäneet pesästä. Liitto on onnellinen ja rauhallinen, kunnes eräänä päivänä Elise kohtaa avajaisissa Dagmarin.

Dagmar ja Elise asuvat kaukana toisistaan, mutta vetovoima heidän välillään on voimakasta. He ryhtyvät suhteeseen, joka muistuttaa teiniromanssia tekstiviesteineen, musiikkilistoineen ja chattikeskusteluineen. He sanovat olevansa kuin kulttuuritätien Brokeback Mountain. Seuraa kuumia kesäpäiviä, salaisia syyskävelyitä ja puheluja loskaisissa kadunkulmissa.

Anneli Furmarkin (s. 1962) Tule kanssani kulman taa on sarjakuvaromaani yllättävästä muutoksesta elämänvaiheessa, jossa kaiken piti olla selkeää. Kirja kuvaa upeasti kivuliasta uhkapeliä, jonka sydän toisinaan valitsee järjestä piittaamatta.

Tunnollisena työmiehenä tunnettu Tapio Tomsten saa tekstiviestin kuin salaman kirkkaalta taivaalta: työsuhteesi on päättynyt. Uuden uran alkua hamutessaan Tapio päätyy Över-kuskin, feissarin, ihmissuhdejohtajan ja monien muiden toimien kautta tehdastyöläiseksi monilla aloilla huseeraavaan A.C.M.E.-yhtiöön.

Sipilän hallituksen neronleimaukset, maailmalla jylläävä pandemia ja Ukrainassa riehuva sota heittävät rattaisiin omat hiekkansa. Myös muistisairas isoisä ja lastenlapsia hartaasti odottava äiti antavat tekemistä ja ajattelemisen aihetta. Pentti Otsamon sarjakuvat tarkastelevat aina vain absurimmaksi käyvää maailmaamme surrealististen aurinkolasien läpi.

Työmiehen päiväkirjaan on koottu Otsamon Teollisuusliiton Tekijä-lehdessä vuosina 2018-2022 julkaistut sarjakuvat.

On kesäkuu ja lumimyrsky. Luonto on mennyt sekaisin, eikä kukaan tiedä mitä tehdä. 10-vuotias Eevi palaa kotiin vaarinsa hautajaisista ja törmää talvisessa metsässä ohran haltijaan. Eevi saa selville, mikä on kummallisen sään takana, ja jos jotain ei tehdä ja pian, talvi voi jatkua ikuisesti.

Eevi tempautuu mukaan taianomaiseen seikkailuun sekalaisen haltiajoukkion kanssa päämääränään vapauttaa keväisen luonnon herättäjä, jonka Louhi on kaapannut tuonpuoleiseen. Matkalla Eevi törmää monenlaisiin myyttisiin olentoihin, eksyy metsänpeittoon ja pujahtaa viimein loven kautta Tuonelaan, sielulintujen lepopaikkaan.

Myyttiset on muinaista itämerensuomalaista kansanperinnettä lapsille tutuksi tuova sarjakuvaromaanisarja, jonka ensimmäinen osa tutustuttaa lukijat viljakasvien haltijoihin, maahisiin ja menninkäisiin sekä Sämpsä Pellervoiseen. Samalla se on kertomus luonnon tasapainon horjumisesta ja luopumisen vaikeudesta.

Bart Karviaisen elämä on alavireessä. Kaikki tuntuu menevän päin seinää. Tyttöystävällä on toinen, bändikaverien kanssa ongelmia. Yllättäen eteen osuva Saksan reissu kääntää kelkan. Seuraa Vappuromanssi saksalaiseen tapaan, ja asiat asettuvat uuteen valoon.

Jyrki Nissinen (s. 1982) on vieremäläinen monitaiteilija, joka on ilahduttanut ihmisiä sarjakuvilla, maalauksilla ja musiikilla yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Nissisen tyyli on tunnistettava mutta ennalta-arvaamaton, sarjakuvien säännöt ovat omat ja niitäkin hän rikkoo. Vappuromanssi saksalaiseen tapaan on Nissisen seitsemäs pitkä sarjakuvateos.

Pelto, taivas ja puro.

Onni on iso taivas on taiteilija Esa Holopaisen omaelämäkerrallinen sarjakuva, joka kertoo lapsuuden kesistä, mielikuvituksesta ja siitä, kuinka onnellista onkaan asua ison taivaan alla.

SARJAKUVA-FINLANDIA 2023.

Sairaus kehittyy hiipien, mutta niin nopeasti, että sen salaaminen on hyvin vaikeaa. Päihderiippuvuus on parantumaton ja hoitamattomana kuolemaan johtava sairaus. Ennen pitkää kulissit murenevat, ihmissuhteet romuttuvat ja työt loppuvat. Rakas päihde muuttuu vankilaksi ja elämä karkaa käsistä.

Ei ois susta uskonu on tositarina nuoren alkoholistin rimpuilusta päihteen pihdeissä, yrityksistä olla ilman ja pelosta tuntematonta, ehkä parempaakin, tulevaisuutta kohtaan. Päiväkirja selviytymisestä alkaa päihdekuntoutuksessa, kun oma pohja ja kuolevaisuus on kohdattu liian monta kertaa. Riippuvuudesta toipuminen vaatii luopumista, harjoittelua, nöyrtymistä ja pään seinään hakkaamista. Ennen kaikkea se vaatii rohkeutta antaa elämälle mahdollisuus.

Emilia Laatikainen (s. 1995) on oululainen kuvataiteen opettaja ja sarjakuvantekijä. Ei ois susta uskonu on hänen toinen sarjakuvateoksensa.

Perheen kauan odotettu kaupunkiloma uhkaa peruuntua, kun Sanni sairastuu flunssaan aivan lähdön kynnyksellä. Sillä aikaa kun Sannin ja Joonaksen äiti yrittää siirtää hotellivarausta, lapset keksivät nopean ja ilmastoystävällisen tavan matkustaa, eikä mielikuvitusmatkustamisessa nuhanenästäkään ole haittaa! Tässä kirjassa käsitellään luonnonsuojeluun, ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuteen liittyviä teemoja.

Hyvät Värinät on Niko-Petteri Nivan strippisarjakuva oikeistohipeistä, bisnespöhinästä ja toksisesta positiivisuudesta. Hyvät Värinät 1: Vibasietotila on kokoelma, joka sisältää kaikki Twitterissä ja Instagramissa julkaistut stripit sekä ennenjulkaisemattomia uutuuksia.

Niko-Petteri Niva (s. 1991) on tamperelainen sarjakuvapiirtäjä, joka on aiemmin tehnyt yhdessä Tessa Astreen ja Aapo Kukon kanssa sarjakuvakirjat Uhma on Jumalasta (Zum Teufel, 2022) ja Huojuva torni (Zum Teufel, 2021). Hyvät Värinät 1 on Nivan ensimmäinen omakustanne. Sen valmistumista on edesauttanut Pokuto-omakustantajakollektiivi.

Elämä kissan kanssa voi olla paitsi auvoista myös haastavaa, ja sama pätee kissan elämään ihmispalvelijoidensa kanssa. Kunkku on pitkäkarvainen kotikissa, joka tietää hyvin oman paikkansa perheen päänä, ja pyrkii parhaansa mukaan opettamaan sen myös ihmisilleen. Ristiriitoja syntyy mm. paijauksen määrästä ja pyllykarvojen trimmauksesta. Ja miksei muka vessanpöntöstä saisi juoda?

Kunkku on Erkki Waanin (s. -94) esikoisalbumi. Se perustuu tosielämän kokemuksiin siniverisen kissan kanssa elämisestä.

Vaikenemalla asiat pysyvät ennallaan, puhumalla luomme tulevaisuutta.

Pasifisti Yrjö Kallinen sai sisällissodan aikana kuolemantuomion, mutta selvisi siitä – puhumalla. Kuolemantuomioita tuli vielä kolme lisää, mutta nekään eivät päätyneet täytäntöön. Tositapahtumiin perustuva sarjakuvaromaani käy läpi Kallisen hämmästyttäviä elämänvaiheita. Tarinan ytimessä ovat Oulun tapahtumat alkutalvella 1918 sekä toukokuu 1948, jolloin Kallinen toimi Suomen puolustusministerinä.

Yrjö Kallisen kaksiosainen haastattelu 70-luvun alusta on katsottavissa Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-50101559
Se on edelleen vavahduttavaa kuunneltavaa ja katsottavaa.

Aapo Kukko (s.1991) on oululaistunut kemiläinen ja Suomen lähihistorian utelias kaivelija. Puhumalla paras jatkaa temaattista linjaa, jonka voi katsoa alkaneeksi jo sarjakuvanovellikokoelmassa Riekaleita (Arktinen Banaani 2015) ja jalostuneen teoksessa Sosialisti ja nihilisti (Arktinen Banaani / Zum Teufel / Täysi Käsi 2019).